Waitomosta jatkettiin matka Rotoruaan. Waitomon hostellille vielä iso plussamerkki meidän kyyditsemisestä bussipysäkille aamulla. Rotorua on vulkaaninen kylä ja  Rotoruan järvi on vulkaanisen alueen päällä ja missä tahansa kaupungissa käveleekin maasta kupli ja nousi savua. Rikkikaasun haju ei ehkä ole kaikkein mielyttävin mutta kaupunki muuten oli aika kiva, tosi kaunis järven rannalla ja vuorien ympäröimä! Hajut oli vaan pieni miinus.

Majoituttiin reissun tähän mennessä kodikkaimmassa majapaikassa Funky Green Voyager-nimisessä hostellissa, jossa aivan ihana pieni piha, mieletön keittiö ja tosi mukava saksalais-uusiseelantilainen pariskunta piti sitä. Saatiin mm. maistella oman pihan kirsikkatomaatteja lounaalla :D Meillä oli oma huone, joka myös oli tosi kiva, vaikkakin kerrossängyllä, mutta alempi sänky oli lähes parisänky. Ekana päivänä lähettiin kävelee kaupunkia läpi. Käytiin Kuirau parkissa, joka on thermal areaa eli täynnä kuumia lähteitä, kuplimaa mutaa ja melko iso kiehuvan kuuma lampi. Siellä lioteltiin varpaita kuumassa altaassa ja koitettiin hengitellä suun kautta sisään :D Käveltiin myös Rotorua-järven rannassa ja ihailtiin uskomattoman kauniita maisemia. Ja käytiin kattomassa golfkentällä oiskos Iksu päässy lyömään rangelle, mutta se oli melko tyyristä hommaa etenkin kun vertaa kierroksen pelaamiseen mailavuokrineen täällä...

Kuuma lähde ja paha haju!

Seuraavana aamuna lähdettiin Hobittilaan. Bussilla matka kesti n.tunnin ja opastettu kierros Konnussa n. 1,5 tuntia. Hobittikylä oli juurikin samanlainen kun leffassa. Kylä näytti siltä, että siellä oikeesti asuis hobitteja eikä todellakaan miltään leffalavastukselta. Hobittilassa oli yli 30 hobitin koloa rakennettuna. Puutarhassa kasvoi oikeastikin päärynöitä, omenia, kurpitsoja, maissia jne. Pyykit roikku naruilla, hyvä ettei piipuista noussu savua. Kolot oli erivärisiä ja kokoisia, jotta eri pituiset ihmiset saatiin näyttämään pieniltä hobiteilta ja esimerkiksi Gandalf valtavalta. Studiossa on kuulemma kaksi Bilbon talon sisustusta. Toinen valtavan kokoinen Bilbolle , jotta se näyttää pieneltä ja toinen ihan pieni Gandalfille, jotta se näyttää isolta. Bilbon talon päällä oleva tammi oli roudattu siihen LOTR-leffaan jostain muualta, mutta Hobitin kuvausten alkaessa se oli jo kuollut, joten tammi oli tehty silikoonista ja metallista ja lehdet roudattu Taiwanista ja kiinnitetty puuhun. Lehdet oli kuitenkin hieman erivärisiä kun LOTR:ssä joten ne oli sitte erikseen spreiattu...että ihan vaan vähän hommaa on ollut noiden kuuden leffan tekemisessä. Kierroksen lopussa päästiin vielä Dragon Inniin juomaan leffaan tehtyä olutta ja siideriä, jotka muuten maistui erittäin hyvältä!

Hobittilassa!

Taupo

Sunnuntaina matka jatkui Taupoon n. tunnin bussimatkan päähän Taupojärven rannalle, joka on Uuden-Seelannin suurin järvi. Majoituttiin Rainbow Lodge nimisessä ihan mukavassa ja edullisessa hostellissa. Eka päivä meni taas tutustuessa kaupunkiin kävellen ympäriinsä ja suunnitellen loppuppäivien ohjelmaa. Käytiin mm. pelaamassa minigolf kierros, jonka Iksu suvereenisti vei. Varattiin seuraavaks aamuks kyyti (klo 5.30) Tongariron nationalparkkiin ja päätettiin tehdä siellä päivän mittainen vaellusretki Mordorin maisemissa. Tehtiin eväät mukaan ja pakattiin reput ja aamulla oltiin "skarppina" valmiita kävelyyn. Tarkoitus oli kävellä Tongariro Alpine Crossin reitti, mutta reitin loppuosa oli suljettu, joten käveltiin Tongariron huipulle ja takaisin, 8 km nousua ja 8 km laskua. Lähtökorkeus oli n.1km ja keli oli melko viileä. Aurinko paistoi välillä ja lämmitti mutta pilvet liikku vauhdilla ja tuuli oli kylmä. Maisemat oli uskomattomat. Kiivettiin ylös Tongariron tulivuoren 1967m ja Ngauruhoen tulivuoren 2291m välissä (joka muuten toimi Lord Of The Rings-leffan Mt. Doomina eli Tuomiovuorena) n.1900m korkeuteen. Näkymät oli huikeat. Punainen kraatteri ja 3 eriväristä kraatterijärveä sekä kauempana sijaitseva iso blue lake näkyi huipulta. Nautiskeltiin siinä lounaaksi nasi gorengit (tutut fiilikset Bromoreissulta Indonesiasta) ja räpsittiin kuvia joka suuntaan. Huipulle kiivettiin n. 2,5 tuntia ja takas käveltiin toiset samanmoiset. Alhaalla oli aika kipeet ja väsyneet jalat kaikesta kiipeemisestä ja alastulosta. Etenkin muutama pätkä oli tosi jyrkkää mäkeä ja viimeisellä pätkällä ei ollut "tehtyä" polkua vaan kivistä ja hiekkaista mäkeä pitkin oli kavuttava. Alaspäin meinas jalat luistaa alta koko ajan ja etureidet ja pohkeet oli kyllä melkoisen hapoilla.

Kraatterijärvet ja alapuolella punaisen kraatterin reunalla, taustalla Mt Doom eli Mt Ngauruhoe

Illalla, kun päästiin hostellille laitettiin hostellin sauna lämpimäks ja ai että teki hyvää loikoilla saunassa (jossa nyt ei tietenkään saanut heittää löylyä) ja nauttia saunaoluesta!

Seuraavana päivänä oli tarkoituksena palautua edellisen päivän reippailuista kevyellä sightseen pyöräilyllä. Olin kattonut että jonkinlainen pyöräreitti kulkee joen läheisyydessä Huka Falls tulivuorille ja päätettiin lähteä sinne. Ensin ei ihan löydetty reitin alkukohtaa ja aloitettiin retki kantamalla pyöriä pienellä polulla jyrkkiä ja pitkiä rappusia ylös n. 15min... Kantamisen jälkeen huomasin että pyöräreitti olisi alkanut n.50m päästä rappusten alkupäästä... Sattuuhan näitä. Lähdettiin sitten polkemaan reittiä pitkin ja se osoittautuikin aivan huikeeksi ja överirankaksi maastopyörälenkiksi. Metsän keskellä kapeita polkuja ylös alas. Tasaisia pätkiä ei juuri ollut ja kannot ja kivet polulla esti tasaisillakin pätkillä kovaa polkemisen. Hiki virtasi mutta oli ihan mielettömän hauskaa! Onneks oli erinomaiset maastopyörät alla. Tosin putouksille päästyä todettiin että suunniteltu reitti on ehkä hieman liian pitkä, jos koko matka on samanlaista joten ajettiin maantienvartta kotiin. Hukafallsit oli aika voimakkaat putoukset 200000 litraa vettä virtaa siinä joka sekunti. Ihan mielettömän näköset oli.

Kesämekossahan se pitää kunnon hikitreenit tehdä!

Putouksilla!

Putouksilta pyöräiltiin vielä rannalle ja koska myös Taupon järvi on vulkaaninen pohjan hiekka on tosi kuumaa ja jos kaivoi jalkoja hiekan alle, alko polttaa. Vesikin oli tietyissä paikoissa kuumaa, kun kuumat lähteet virtasi veteen. Uimarannalla oli sentään vähän viileempää vettä ja saatiin virkistävä uinti kaiken huhkimisen jälkeen.

Uimareissun jälkeen menin (Sami) kokeilemaan onnea golfin hole in one lyönnissä. Lyöntipaikka oli tosi hienosti järven rannalla ja kohde eli ns. greeni veden päällä kelluva ponttooni 102 metrin päässä. Hiukka jännitti, koska viimeksi olin koskenu mailaan syyskuussa. Alun haparoinnin jälkeen lyönti kulki yllättävänkin hyvin ja muutaman kerran osuin aika lähelle kohdetta. Yleisöäkin kertyi mukavasti ja hyvien lyöntien jälkeen kuuli jopa taputuksia! Oma tähtihetki tän lajin parissa! Niin kuin arvata saattaa ei hole in onea eikä 10 000 dollaria kuitenkaan tullut, mutta hauskaa oli.

Iksun tyylinäyte golffissa!

Tänään matka jatkuu Wellingtoniin, jossa tarkoitus viettää aikaa sunnuntaihin asti.