Räjähdyspannujen jälkeen menimme, yllätys yllätys, Full Moon parteihin, joita tuntuu olevan jokapuolella. Tällä kertaa kyllä oli oikeasti täysikuu. Normi tulishowt ja musiikki, no se on, mitä on näissä kemuissa.

Phi Phin toisena päivänä tehtiin snorklaus ja veneretki the Beach leffasta tuttuihin maisemiin Phi Phi Leyn saarelle. Enpä ole kirkkaampia vesiä vielä nähnyt, mitä Leyllä nähtiin. Snorklaaminen oli tietenkin sen ansiosta huikea kokemus. Snorklaamisen ohessa vietettiin aikaa Phi Phi Leyn "the Beachillä" ja luonnonpuistossa. Paikka oli kuvan kaunis, ainoa miinus tietenkin valtaisa turistien määrä, johon tietty itsekin kuuluimme.



Phi Philtä jouduimme ikävä kyllä lähtemään jo kahden yön jälkeen, koska aikamme Thaimaassa läheni loppuaan ja lento olisi jo kahden päivän päästä Phuketista. Phi Phillä olisi viihtynyt pitkään ja olen varma ettei tämä retki jäänyt meidän viimeiseksi.

Lähtöpäivän aamuna kivuttiin vielä näköaloja ihailemaan kukkulan huipulle (184m). 30 asteen helteessä hiki virtasi, vaikka kipuaminen veikin vain n. 30 minuuttia. Näköalat olivat kyllä mitä huikeimmat. Kaksi lahtea vastakkain, turkoosimeri ja valkoinen hiekka. Jos olisi ollut enemmän aikaa olisimme halunneet kävellä vielä kolmannelle näköalapaikalle toiselle puolelle saarta, mutta laiva ei odota.


Laivalla puksuteltiin jälleen parin tunnin verran ja saavuimme Phuketiin. Ero Phi Phin ja Phuketin välillä oli kuin yö ja päivä. Suurkaupungin sekasorto ja liikennekaaos yhdistettynä hei mistereihin oli jälleen shokki, vaikka sen tiesikin etukäteen. Ekana iltana käytiin tutustumassa kaupungin rantaan ja Banglaroadiin, joka oli mielestäni jopa vilkkaampi kuin Khaos Road Bangkokissa. Ainakin kaikenlaista hei misteriä yms. apinan tyrkyttäjää oli metrin välein. Eipä silti, kyllä katu oli hieno ja paremmalla ajalla tutustumisen arvoinen.
Sitten seurasikin reissun ensimmäinen hienoinen takapakki, kun erehdyimme syömään intialaisessa ravintolassa ja saimme molemmat pienoisen ruokamyrkytyksen. No tietty olisihan se voinut sattua missä vaan. Seuraava päivä menikin sitten lepäilyn ja vessan välillä, mutta pahimmalta kuitenkin ilmeisesti säästyttiin, koska molemmat on jo nyt jotakuinkin kunnossa. Harmitti tietty, että Phuketissa vietettiin 36 tuntia kämpillä, eikä ehditty sitä syömäreissua enemmän paikkaan tutustua.

Kaikesta huolimatta selvittiin lentokoneeseen ja matkattiin Malesian pääkaupunkiin Kuala Lumpuriin, jonka lentokentän Mc Donaldsissa kirjoittelen tätä juttua. Odotetaan siis bussia, jolla päästäisiin keskustaan ja sieltä majapaikkaan. Taksi oli sen verran ryöstöhintainen, ettei tämmöiset köyhät reissarit raaskineet sitä ottaa.